Tietoa tieteokoneohjelmistoista

Tutustu sivustoomme, jossa käsittelemme erilaisia tietokoneohjelmistoja ja tarjoamme tietoa niistä kiinnostuneille. Lue lisää tietoa tieteokoneohjelmistoista tältää!

Tervetuloa tietokoneohjelmistoja käsittelevälle sivustollemme

Sana tietokoneohjelmisto tai lyhyemmin ohjelmisto on erittäin laaja käsite. Sivustomme tarkoitus on avata sitä ja tarjota esimerkkejä eri alueista, jossa sitä käytetään. Itse ohjelmisto muodostuu yleensä useasta tietokoneohjelmasta ja niihin liittyvistä tiedostoista sekä dokumenteista. Sanaa käytetään hyvin laajasti, ja sillä voidaan tarkoittaa pelkkää ohjelmaa; esimerkiksi se voi tarkoittaa toimisto-ohjelmaa tai konsolilla pelattavaa videopeliä. Yleisemmin sitä käytetään kuitenkin puhuttaessa koko systeemin kattavasta käyttöjärjestelmästä. Sellaisia ovat erityisesti sulautetut käyttöjärjestelmät, joita löytyy monesta tutusta laitteesta, kuten pesukoneista, pankkiautomaateista, tietyistä matkapuhelimista tai tallentavista digi-tv-sovittimista. Ohjelmistoa pidetäänkin yhdenlaisena vastakohtana laitteistolle.Tietoa tieteokoneohjelmistoista

Perustasolla ohjelmistot koostuvat lähdekoodikielestä, joka lähettää ohjauskäskyjä tietokoneen eri osiin, yleensä keskusyksikköön. Tietokoneissa voi olla useita erilaisia lähdekoodikieliä, kuten Pascal, C++ ja Java. Ohjelmiston voi tehdä itse tai sen voi ostaa valmiiksi tehtynä. Tällöin niitä myydään yleensä lisenssipohjaisina, eli jokainen ostaja saa yhden lisenssin. Sulautettuihin käyttöjärjestelmiin sisällytetyt ohjelmistot eivät ole yleensä muutettavissa ulkopuolisten tai kolmansien tahojen toimesta, mutta osa tietokoneohjelmistoista on niin sanottuja vapaan lähdekoodin sovelluksia tai avoimia ohjelmistoja. Ne tarjoavat ohjelman käyttäjälle mahdollisuuden käyttää, muokata ja jakaa omaa sovellustaan ilman rahallista korvausta.

Ohjelmoinnin historia on yhteydessä tietokoneiden kehitykseen

Ohjelmoinnin ja ohjelmistojen historia on tiiviisti linkitetty tietokoneiden kehitykseen. Maailman ensimmäisen ohjelmiston ääriviivat suunnitteli englantilainen matemaatikko Ada Lovelace 1900-luvun alussa. Hänen ohjelmistonsa olisi ollut ensimmäinen analyyttinen laskentamoottori, mutta sitä ei koskaan saatu rakennettua. Ensimmäisen teorian ohjelmoinnista esitti Alan Turing kirjoittamassaan artikkelissa vuonna 1935. Turingin artikkeli johti myöhemmin tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan akateemisten alojen luomiseen. Tietojenkäsittelytiede tutkii tietokoneita ja ohjelmistoja teoreettisesti, kun taas ohjelmistotekniikka keskittyy ohjelmistojen suunnitteluun ja luomiseen. Ensimmäisissä tietokoneissa ennen vuotta 1946 ohjelmistot eivät kuitenkaan olleet vielä tallennettu niiden sisälle, joten ne jouduttiin ohjelmoimaan uudelleen ennen jokaista laskutoimitusta.

Erilaisia ohjelmistolajeja

Ohjelmistot voidaan lajitella niiden käyttötarkoituksen mukaan riippumatta siitä, minkälaisella tietokonealustalla sitä käytetään. Sovellusohjelmaksi kutsutaan sellaista tietokoneohjelmaa, joka on suunniteltu jonkin tarkasti määritellyn tehtävän suorittamiseen tai ongelman ratkaisemiseen. Niitä on useita erilaisia, koska nykytietokoneiden kapasiteetti on kykenevä useiden tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseen. Järjestelmäohjelmistot taas mahdollistavat tietokoneen laitteiston perustoiminnat, ja ne toimivat alustana muille sovelluksille. Niitä ovat esimerkiksi käyttöjärjestelmät, laiteajurit ja apuohjelmat. Myös haittaohjelmat ovat ohjelmistoja, joiden tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa tietokoneille. Niitä käytetään yleisesti tietokoneiden välityksellä tapahtuvissa rikoksissa ja tunnetuimmat ovat esimerkiksi virukset, madot ja troijalaiset.

Vapaa ohjelmisto ja avoin lähdekoodi

Vapaan ohjelmiston määritelmä on yleisesti ottaen erittäin filosofinen. Se perustuu Free Software Foundationin (FSF) tekemään määritelmään, joka perustuu neljään perusvapauteen: vapauteen käyttää sitä mihin vain, vapauteen tutkia ja muokata sitä tarpeiden mukaan, vapauteen levittää sen kopioita ja vapauteen levittää muokattuja kopiota yhteisön hyödyksi. Ohjelman muokkaamisen mahdollistaa vapaan ohjelmiston saatavilla oleva lähdekoodi eli avoin lähdekoodi. Erityisesti Linus Torvaldsin GNU-projektin ja Linux-käyttöjärjestelmän tekovaiheessa avoimen lähdekoodin ja yhteisön merkitys ohjelmistojen kehitystyössä nousi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Linux on myös merkittävästi edistänyt vapaan lähdekoodin ja vapaan ohjelmiston kehittymistä sekä levittäytymistä esimerkiksi Mozillan ja Openofficen kautta.

Ohjelmointi on tuotteliasta

Ohjelmistojen suunnittelu ja kehitys ovat erittäin kannattava ala. Paras esimerkki sen tarjoamista mahdollisuuksista on Microsoftin omistaja Bill Gates, joka on useita vuosia ollut maailman rikkaimpien ihmisten joukossa. Vapaat ohjelmistot ovat myös rikastuttaneet useita sen parissa työskenteleviä, sekä samalla on muodostunut monia uusia yrityksiä. Tulevaisuudessa tietokoneiden noustessa yhä tärkeämpään asemaan tietojenkäsittelytiede ja ohjelmointisuunnittelu tulevat olemaan erittäin tärkeitä tieteenaloja. Laitteiden käyttäjämäärät ja käyttötarkoitukset tulevat kasvamaan ja uusia alan innovaatioita esitellään jatkuvasti. Tutustu siis sivustollamme tarkemmin tietokoneohjelmistojen kiehtovaan maailmaan ja opi lisää ohjelmoinnin tarjoamista mahdollisuuksista. Tervetuloa!

Lue lisää ohjelmistoteollisuus ja -yritykset.